Luovan ajattelun taitoja voi harjoittaa kuin mitä tahansa muitakin taitoja

ACTS – Acknowledging Creative Thinking Skills 

Luovan ajattelun taidot

Mitä ne ovat? 

Mistä ne tunnistan?

Projektin ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen. Kansainvälinen verkosto steinerkoulujen välillä on aivan parasta! Kuva: Rachel Gatehouse 

Siirryttyäni loppuvuodeksi Snellman-korkeakouluun opetusjaksolle vastailen kollegojen kysymyksiin Erasmus+-projektin etenemisestä. Facebook kertoi minun olleen Englannissa ja että projektin ensimmäinen vaihe on päättynyt. Juurikin näin. Ensimmäisen projektivuoden aikana viitisenkymmentä opettajaa vietti neljä kokonaista viikkoa 24/7 yhdessä, ja materiaalia kertyi Crossfields Instituutin asiantuntevalle väelle aikamoinen arsenaali. 

Englannin-viikko oli paitsi työläs niin myös paluuta lähtöasemiin ja ensimmäiseen kokoontumiseen Kööpenhaminassa. Palasimme luovan ajattelun määritelmiin, koko projektin perustaan. ACTS-projektin tarkoituksena on luoda toisen asteen lukiotutkinto ja opetussuunnitelma, joka mahdollistaa opiskelijan luovan ajattelun taidon kehittymisen kaikin mahdollisin tavoin kaikilla mahdollisilla alueilla.

Kiitos Pia ja Outi!

Kiitos Pia Palelle ja Outi Rousulle, jotka istuivat ruokatunnilla iltapäiväkerhon näköisen huoneen sohvalle ja käänsivät määritelmät. Tässäpä tulee. Kerron omin sanoin sen, miten ne itse ymmärrän ja mitä välähdyksenomaisesti tulee mieleen oppitunneiltani. Myöhemmin, kun projekti on saatu päätökseen, opettajat koulutettu ja opsin ja siihen liittyvän käsikirjan sisältö sisäistetty, osaan sanoittaa paljon laajemmin ja tarkemmin.

Lähtökohtana luovan ajattelun taitojen oppimiselle ja opettamiselle on se, että luovan ajattelun taitoja voi harjoittaa kuin mitä tahansa muitakin taitoja. Mitä enemmän ihmisellä on kasvattavia kokemuksia ja mitä monipuolisemmin hän pystyy tunnistamaan niihin liittyvät havaintonsa, tunteensa, mielleyhtymänsä ja oivalluksensa, sitä vankempi on luovan ajattelun kehittymiseen tarvittava yksittäisen ihmisen henkinen ympäristö. 

Luova ajattelu ilmenee kirjallisena ja sanallisena ilmaisuna, jolloin ihminen osaa muodostaa tarkoituksenmukaista sisältöä tarkoituksenmukaisessa muodossa asianmukaista sanastoa käyttäen. Se on myös suullista ja sanallista ilmaisua, jolloin edellinen ilmenee aitona, vastavuoroisena, dialogina. 

Äikän tunnilla oppilas osaa esimerkiksi valita tekstityypit tekstilajin mukaan sekä osoittaa puhepiirissä myötätuntoa luokkakaverilleen kuunnellen ja kertoen ajatuksistaan.

Kuvallinen, ei sanallinen, ajateltu mielikuva on kykyä muuntaa mielikuvia kuviksi ja sanallisiksi kuviksi. Askel laajempaan suuntaan tuo mukanaan ”kolmiulotteisuuden”, jolloin ihminen kykenee mielikuvissaan näkemään metamorfooseja ja liikkumaan ajassa. 

Oppilas osaa esimerkiksi kuvailla lukukokemustaan tai kirjoittamisprosessiaan sekä kertoa, minkä ajatuskuvion kautta on saavuttanut käsityksensä asioista.

 

Ajattelun resonanssi ja mallit tarkoittaa sitä, että ihminen kykenee yhdistämään kokemuksiaan erilaisiin suhteisiin, kun taas heuristinen ajattelu tai improvisaatio tarkoittaa kykyä toimia uudessa tilanteessa yrityksen ja erehdyksen kautta valmiina epäonnistumaan.

Draamaa, draamaa, draamaa ja lisää draamaa! Mitä taitoja ei näytelmän teko ja rooliin heittäytyminen  opettaisi?!

Järjestelevä, koordinoiva, ajattelu on kykyä priorisoida asioita ja tehdä ratkaisuja eettisiä arvoja noudattaen. Havainnoiva ajattelu auttaa ihmistä näkemään arkipäivä uusin silmin, se on kykyä löytää ratkaisuja arkielämän ongelmiin ja oivalluksia yleisesti hyväksyttyihin viisauksiin.

Kumman oppilas tekee ensin: rästiin jäänee novellianalyysin, joka on 5% jakson arvioinnista vai kirja-analyysin, joka on 30%? Entäs kun ystävä tarvitsee kipeästi apua? Ehkä opettaja ymmärtää, että tänä iltana läksyt saavat jäädä. Tottahan toki opettaja ymmärtää - enemmän kuin uskaltaa oppilailleen kertoakaan. Ahaa, onko tosiaan tärkeämpää esittää kysymyksiä kuin tietää vastauksia?

Seven sisters -kallioidenkin muotoutuminen on ollut aikamoinen luova prosessi!

Kontemplaatio auttaa pidättäytymään ennakkoluuloista ja arvostelusta. 

 Luokka kuuntelee hiljaa Arvo Pärtin musiikkia. Biisi kestää 15 minuuttia. Yhtään kommenttia pitkäveteisyydestä en kuule, sen sijaan tunnin lopussa luen monta kuvausta maisemasta, rakkaan lemmikkikoiran viimeisistä päivistä ja sotaa pakenevasta äidistä lastensa kanssa. Musiikki synnyttää kuvia, joita ei ole aiemmin ajatellut. Mielikuvat voi sanallistaa ilman arvostelevaa sävyä. Voiko kauniimpaa tuntia murrosikäisten kanssa ollakaan? 

Kriittinen analyysi on kykyä ”tehdä järkiperäisiä ja mielekkäitä arvostelmia tietoon perustuvan ymmärryksen pohjalta”. 

Entäs se Trump? Kun oppilaalla on niin paljon mielipiteitä - mutta ei aavistustakaan, mihin tietoon voisi luottaa. Katsotaanpa yhdessä: Mitä ajattelet sanoista "Great Again"? 

Havainnoiva reflektio on kykyä suhteuttaa omat kokemukset uusiin kokemuksiin ja toisten ihmisten kokemuksiin, jolloin ihminen pystyy muuntamaan ehkä henkilökohtaiset näkemyksensä objektiivisemmaksi käsitykseksi. 

 

Äikän tunnilla oppilas tunnistaa jo ahdistavan tunteensa: tehtävä on vaikea, ajatus jumittaa. Tunne on tullut usein ennenkin. Siitä huolimatta oppilas on osannut. Kahden vuoden aikana tätä on harjoiteltu: anna tunnepölyn laskeutua, kysy apua, tartu toimeen. Opettajalta tulee sanat: "Osaat kyllä, luotan sinuun." Paras kaveri vieressä auttaa. Elämä muuttuu helpommaksi. Kirja-analyysi valmistuu ajallaan. 

Luovan ajattelun taidot, kaikki niihin liittyvät ajatusprosessit, luovat pohjan niin sanotulle Aha-hetkelle. Se on nautinnollinen pieni hetki, jolloin oivallan jonkin kovasti pohdituttaneen asian. Nautinnollisinta aha-hetken tuomassa oivalluksessa on ymmärryksen kasvaminen ihmisestä luovana olentona, jolla on potentiaalia vaikka mihin – ihan kaikilla!

Nyt lukijani: Toivoisin teiltä runsaasti esimerkkejä, miten te näette luovan ajattelun taidot ihan konkreettisesti omassa elämässänne - ja muuallakin kuin koulussa. Ei tarvitse olla opettaja nähdäkseen luovaa ajattelua. Lähetä minulle sähköpostia tai laita ajatuksesi kommentteihin. Kiitos jo etukäteen! Seuraavassa tekstissä kerron siitä, mitä opettajat kouluissa tarvitsevat ja kaipaavat, jotta Erasmus-diplomi saadaan jalkautettua ihan käytäntöön asti ja lukion toimintakulttuuri muutettua. Kerro toki siitäkin, jos asia sinua mietityttää.