Oikeat päätökset - mitä ne ovat?

Miten ydintaitoja, itsetietoisuutta, itseohjautuvuutta, sosiaalista tietoisuutta, ihmissuhdetaitoja ja vastuullista päätöksentekoa ja toimintaa, voisi harjoitella lukiossa? Esitän tässä joitain omia, mutta eniten Kööpenhaminan viikolla ryhmätöissä esiin nousseita ajatuksia. Keinoja on yhtä monta kuin on opettajia ja lukioita ja paljon enemmänkin. Siksi onnistun raapaisemaan vain jäävuoren huippua.

•  Itsetietoisuus on sitä, että tunnistaa omat tunteensa, arvonsa, vahvuutensa ja kehittämiskohteensa.

 Lukion ensimmäisellä luokalla opiskelijat ohjataan tilanteisiin, joissa on mahdollista tehdä virheitä, huomata virheet ja etsiä ratkaisua. Ratkaisun etsimisen olennainen osa on avun pyytäminen toiselta ihmiseltä. Jos ihminen ei tunnista omaa heikkoa kohtaansa ja pyydä apua, heikkoa kohtaa on vaikea tunnistaa kanssaihmisistäkään.

Lukion kolmannella luokalla itsenäinen tieteellinen, taiteellinen tai käytännöllinen päättötyö tukee itsetietoisuuden kehittymistä huimasti. Päättötyö on hieno esimerkki siitä, miten yksilöllisyys tulee näkyväksi ryhmässä, miten opiskelija yksilöllistyy yhteisössä.

• Itseohjautuvuus: Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan omien tunteiden ja käyttäytymisen hallintaa.

Näkyvä esimerkki itseohjautuvuuden toteutumisesta lienee erilaiset käsityöt ja taide. Jotta tuote – kirjansidonnassa kirja tai vaikkapa kotitaloudessa kolmen ruokalajin päivällinen ja kuvataiteessa tarkka piirros – tarvitaan tahtoon asti menevää itseohjautuvuutta. Kädentöissä tahto tulee näkyväksi. Entinen kuvataiteen opettajamme sanoi aiheesta hienosti: ”Heti kun olet viivan piirtänyt paperille, näet ja tiedät, oletko tahtonut sitä.”

Lukion kolmannen luokan opiskelija oppii ottamaan etäisyyttä omasta työstään ja tarkastelemaan tuotteitaan kriittisesti. Itseohjautuvuutta auttaa ajatusten vaihtaminen, luokkakavereiden esseiden pariarviointi ja palautteen antaminen tehdystä työstä. Omia tunteitaan ja käyttäytymistään oppii hallitsemaan, kun ymmärtää arvioinnin kohdistuvan tuotteeseen, ei persoonaan. Ei muuten ole aina helppoa – aikuisenakaan!

• Sosiaalinen tietoisuus on sitä, että osoittaa ymmärrystä ja empatiaa muita kohtaan.

Eurytmia kehittää monia ydintaitoja, mutta sosiaalisen tietoisuuden nostaminen yhdeksi tärkeimmistä eurytmian ydintaidoista lienee paikallaan. Yhdessä tilassa ryhmässä liikkuen on oltava äärimmäisen herkkä ja tietoinen omasta tilan käytöstä muiden kanssa ja hyväksyttävä toiset samaan tilaan samaan liikkeeseen. Eurytmistit pukevat saman asian varmaankin paljon kauniimmiksi sanoiksi. Kyseessä on jatkuva vuorovaikutus ympäristön kanssa.

 Ihana sosiaalista tietoisuutta kehittävä toimintamuoto on lukion kolmannen luokan opiskelijoiden ja perusasteen ensimmäisen luokan oppilaiden yhteistyö. Kun lukiolainen hoitaa, leikittää ja ohjaa pientä ekaluokkalaista vaikkapa käsityön tunnilla ja välitunnilla, tai he leipovat yhdessä pipareita ennen joulua, empatian määrä on melkein käsin kosketeltavaa. 12-vuotisessa steinerkoulussa tämä on mahdollista!

Yksi kauneimmista näkemistäni kouluseremonioista on ensimmäisen ja lukion kolmannen luokan ruususeremonia: Ensimmäisenä koulupäivänä 12-luokkalaiset antavat ekaluokkalaiselle ruusun tervetulon eleenä koulupolun alkamisesta; lukuvuoden viimeisenä koulupäivänä kevätjuhlassa ekaluokkalaiset ojentavat ruusun 12-luokkalaisille läksiäislahjana opintojen päättymisen johdosta.

• Ihmissuhdetaidoilla tarkoitamme kykyä muodostaa myönteisiä ihmissuhteita, kykyä työskennellä yhdessä ja ratkaista tehokkaasti konflikteja.

Ryhmätyön merkitys ihmissuhdetaitojen harjoittajana korostuu erityisesti näytelmän teossa, mutta myös lyhyissä, yhden oppitunnin kestoisissa, tehtävissä. Toiset ovat hyviä kirjoittamaan muistiinpanoja, toiset mittaamaan ja laskemaan, toiset organisoimaan tehtävänteon sisäistä järjestystä, toiset piirtämään kuvaksi, toiset verbalisoimaan ja esittämään valmiin tehtävän jne. Yksin ei kukaan saa parasta aikaiseksi. Yhdessä syntyy jotain enemmän kuin yksin tehdessä. Ryhmätyön kautta kehittyy taito palvella ja auttaa muita, tuoda yhteiseen työhön oma osaaminen.

                      Kokeilin lukion kolmannen luokan tunnilla restoratiivisia (keskustelu)menetelmiä: puhepiiriä, paripiiriä ja timanttipiiriä 90 minuutin uskonnon tunnilla. Kyseessä oli kurssin ensimmäinen tunti, kurssin teemana on uskonto, etiikka ja moraali. Puhepiirissä opiskelijat jatkoivat lausetta: "Hyvästä ja pahasta on puhuttava siksi, että..." Paripiirissä aiheena oli se, mikä opiskelijan mielestä tekee omasta elämästä hyvän. Paripiiri laajeni timanttipiiriksi, jossa 3-4 opiskelijan ryhmissä opiskelijat laajensivat oman näkemyksensä hyvän elämän edellytyksistä ryhmän yhteiseksi käsitykseksi. Seuraavalla uskonnon tunnilla käytimme 45 minuuttia puhepiiriin. Aiheina olivat arvot, tärkeät tunteet, teot ja ajatukset.

Viimeiset viisi vuotta olen aktiivisesti miettinyt, miten saisin luokan hiljaisimmat opiskelijat puhumaan ajatuksistaan ja äänekkäimmät kuuntelemaan. Jos minulla olisi ollut pupit ja papit käytössäni, olisin käyttänyt tätä menetelmää keskustelevassa opetuksessa ja säästynyt monelta vaivalta. Nyt nimittäin kävi niin, että paripiirissä eräs lukion kolmannen vuoden opiskelija, joka ei ole koko lukioaikanaan sanonut lähes sanaakaan isossa ryhmässä, kertoi ensimmäisessä paripiirissä ajatuksensa parilleen ja sujuvasti koko ryhmälle, mitä oli kaveriltaan kuullut. Toisella tunnilla hän jo käytti puheenvuoron puhepiirissä. Minulla oli riemukas olo! Opiskelijoilla on kykyä toimia yhdessä! Kyvyt on vain herätettävä oikealla tavalla!

• Vastuullinen päätöksenteko ja toiminta tarkoittavat tietoisia, eettisiä ja rakentavia oman elämän ratkaisuja ja niiden mukaan toimimista. 

 

Oli kyseessä sitten yksilö- tai ryhmätyö, opiskelijaa tuetaan löytämään perusteet omalle toiminnalleen. Opiskelussa teoriaa ja ideaa on kokeiltava käytännössä, opittava reflektoimaan arvioimaan omaa ideaa ja työtään, työskentelyprosessia ja tuloksia monesta eri näkökulmasta, eniten eettisestä. Jälleen kerran päättötyö antaa valtavat mahdollisuudet vastuullisen päätöksenteon ja toiminnan harjoittamiseen. Hienoja tehtäviä löytyy myös Steinerkasvatus-lehden KEKE-palstalta, jonne Oulun steinerkoulun biologian ja maantiedon opettaja kirjoittaa vinkkejä kestävän kehityksen tehtävistä.

 

Miten sinä tukisit ydintaitojen oppimista lukiossa?