Mikä olisi hyvä tapa kehittää lausuntoja uuden opsin hengessä?

ACTS-projektissa olemme vielä kaukana siitä, että päättäisimme, missä muodossa todistus ACTS-diplomista opiskelijalle annetaan. Minä kuitenkin tiedostan enemmän kuin hyvin, että aika hiihtolomaan asti menee aivan huomaamatta, ja sen jälkeen kesäkuun alkuun ja todistustenjakoon on enää pieni harppaus. Kevätlukukauden alku tarkoittaa sitä, että ennemmin tai myöhemmin on aloitettava lausuntojen kirjoittaminen. Jatkuvaa arviointia ja palautetta oppilaat ja opiskelijat ovat saaneet toki pitkin kouluvuotta. Yhdistetyn kahdeksannen ja yhdeksännen luokan luokanvalvojana annan todistuksia tulevana keväänä, aihe siis mietityttää minua jo nyt. Siirryn ACTSistä hetkeksi lausuntoihin.

Mikä olisi hyvä tapa kehittää lausuntoja uuden opsin hengessä?

Keskustelin kollegani kanssa tällä viikolla, mikä voisi olla hyvä tapa kehittää lausuntoja uuden opetussuunnitelman hengessä. Steinerkouluissa on perinteisesti ollut tapana antaa sanallinen arviointi eli lausunto lukuvuoden päätteeksi. Se on oppilaan virallinen asiakirja, lukuvuositodistus. Arviointia ovat ohjanneet Opetushallituksen ohjeet ja niin tekevät edelleenkin:

 ”Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Arviointi perustuu monipuoliseen osaamiseen. Arvioinnissa ei siten huomioida vain kokeissa saavutettuja tuloksia, vaan myös oppilaan työskentelyä tunneilla ja oppimistilanteissa, kotitehtäviä jne. -- Koulussa arvioidaan oppilaan oppimista ja työskentelyä. Lisäksi vähintään kerran lukuvuodessa annetaan arvio oppilaan käyttäytymisestä.”

Olen aiemmin blogiteksteissäni Tiedon, ymmärryksen ja taidon arviointi sekä Opetamme siten kuin arvioimme nostanut esiin, mitä kautta oppimisen voi nähdä, jotta ylipäätään voin arvioida.

Oman lukuvuositodistukseni kansi vuodelta 6. luokka. Aika retroa.

Nyt kollegan kanssa kuitenkin pohdin, että lausunnoissa tavoitteiden täyttymisen tulisi näkyä entistä selkeämmin. Ei riitä, että kuvailen oppimistilanteita tai sitä, millä tavalla oppilas on tehnyt vihkotöitä tai miten hän on suoriutunut kokeesta, peitenimeltään jaksokertauksesta. Opettaja kyllä kertoo lausunnossa oppilaan edistymisestä ja työskentelystäkin, mutta pelkkää kuvausta vihkotyöskentelystä, koemenestyksestä ja tuntiaktiivisuudesta ym. ei ole syytä kirjoittaa. Lausunnossa tulisi näkyä se, millä tavalla oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa esitetyt tavoitteet. Vihkotyö, kokeet ja muut näytöt ovat vain välineitä osoittaa, että oppilas on oppinut.

Mitä lausunnon kirjoittaminen vaatii opettajalta?

Aloin pohtia, mitä lausunnon kirjoittaminen oikeastaan vaatii opettajalta. Kyllä se vaatii tutkijantaitoja. Opettaja kerää aineistoa koko vuoden ajan, luokittelee aineistonsa oppilaskohtaisesti, vertaa oppilaan työn jälkeä edellisiin suorituksiin, suhteuttaa näkemänsä opetussuunnitelman tavoitteisiin ja hyvän osaamisen kriteereihin. Opettaja tarkastelee omia muistiinpanojaan tuntityöskentelystä, palauttaa mieleen oppituntikeskusteluja, katsoo poissaololukuja. Opettaja tekee kaikkensa, jotta hän saa koko kuvan mieleensä.

Opettajan ei kuitenkaan mielestäni tulisi kirjoittaa tätä kuvaa lausuntoon, vaan nostaa ajattelunsa yhtä askelta ylemmälle tasolle. Hänen tulisi miettiä, mitä kaikkea hänen yhdestä oppilaasta kokoamansa aineisto kertoo oppilaan osaamisesta. Analysoinnin ja erittelyn jälkeen hän tulkitsee aineistoaan oppimisen näkökulmasta kysymyksenään: Kuinka hyvin oppilas/opiskelija on saavuttanut oppimisen tavoitteet? Hän tekee johtopäätökset ja kirjaa ne lausuntoon. Pelkkä aineiston kuvaaminen ei nosta opettajan ajattelun tasoa lausunnossa. Oppilas ja hänen vanhempansa pystyvät kyllä kotona laittamaan kaikki kirjalliset näytöt keittiön pöydälle ja miettimään, menikö kaikki ihan nappiin.

Jos opettaja tyytyy kuvailemaan tehtyä työtä, oppilas saa selville, mitä opettaja ajattelee hänen suorituksistaan. Jos opettaja kertoo, millä tavalla tavoite on saavutettu tai saavutettavissa edessään olevan aineiston perusteella, oppilas saa selville, millä tavalla hän voi kehittyä oppijana. 

Eikö voitaisi pitää pari opepäivää tästä aiheesta!? Miten te opettajat selviätte tästä?

 ***************************************************************************************

Otetaanpa esimerkki:

Jos lausunnon haluaa kirjoittaa kuudennen luokan tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta, jotenkin pitäisi sanallistaa se, miten seuraavat tavoitteet (T-koodit alla) toteutuvat. (Hyvän osaamisen kriteereissä kerrotaan, mitä oppilaan tulisi osata kuudennen luokan päätteeksi saadakseen arvosanaa 8 vastaava arviointi.)

Vuosiluokka 6

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

T1 vahvistaa oppilaan taitoa toimia erilaisissa viestintäympäristöissä siten, että hän pystyy rakentavaan ja vastuulliseen mielipiteen ilmaisemiseen ja vuorovaikutukseen

T2 ohjata oppilasta huomioimaan viestinnässään vuorovaikutuskumppanin tarpeita ja omien kielellisten ja viestinnällisten valintojen vaikutuksia

T3 ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään aiempaa monipuolisemmin draaman avulla kehollisia ja äänellisiä ilmaisukeinoja käyttäen ja harjoittaa oppilaan taitoja toimia erilaisissa viestintä – ja esitystilanteissa

T4 vahvistaa oppilaan myönteistä viestijäkuvaa, halua ja kykyä toimia erilaisissa, myös monimediaisissa vuorovaikutustilanteissa

S2 Tekstien tulkitseminen

T5 edistää oppilaan lukutaidon sujuvoitumista, kehittää, tekstin ymmärtämisen taitoja ja strategioita sekä harjaannuttaa tarkkailemaan ja arvioimaan omaa lukemistaan

T6 tutustuttaa oppilas lasten- ja nuortenkirjallisuuteen, kehittää monimuotoisten tekstien erittelyn ja tulkitsemisen taitoja, laajentaa oppilaan sana- ja käsitevarantoa sekä edistää hänen ajattelutaitojaan

T7 ohjata oppilasta tiedonhankintaan, monipuolisten tekstiympäristöjen käyttöön ja tiedon luotettavuuden arviointiin

S3 Tekstien tuottaminen

T8 rohkaista kokemusten ja ajatusten ilmaisemiseen ja vahvistaa myönteistä kuvaa itsestä tekstien tuottajana

T9 auttaa oppilasta kielentämään ajatuksiaan [TUKI] ja harjaannuttaa kertomaan ja selostamaan tapahtumia, kuvaamaan ilmiöitä ja esittämään omia näkemyksiään

T10 edistää oppilaan kirjoitustaidon sujuvoitumista käsin ja koneella kirjoitettaessa ja vahvistaa kirjoitetun kielen perusrakenteiden ja oikeinkirjoituksen tuntemusta

T11 kehittää oppilaan tekstin tuottamisen prosesseja ja tarjota mahdollisuuksia palautteen saamiseen ja antamiseen, ohjata ottamaan huomioon tekstin vastaanottaja sekä toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

T12 vahvistaa oppilaan kielitietoisuutta, innostaa häntä tutkimaan ja tarkkailemaan kieltä ja sen eri variantteja ja harjaannuttaa käyttämään käsitteitä, joiden avulla kielestä ja sen rakenteista voidaan puhua

T13 vahvistaa oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä ja ohjata arvostamaan lähiympäristön kulttuureja ja kieliä ja luoda mahdollisuuksia media- ja kulttuuritarjontaan tutustumiseen sekä omien esitysten tuottamiseen

T14 kannustaa oppilasta laajentamaan tekstivalikoimaansa ja lukemaan ja arvostamaan lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä rohkaista lukuelämysten jakamiseen

***************************************************************************************

Ihan miettimättä en tästä keväästä selviä. Onneksi on tullut tankattua opsia läpi tässä aika monta kertaa – sattuneesta syystä. 

***************************************************************************************

Sitten on tietenkin opettajan henkilökohtainen kannustusviesti oppilaalleen. Oi niitä aikoja. On muuten tarvittu tätäkin lausetta moneen kertaan.