Luovan ajattelun lukio - #uusilukio

Kävin kertomassa opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilla, minkälainen on mielestäni #uusilukio.
Vastasin kysymykseen, millaista osaamista lukion tulee tulevaisuudessa tarjota. Lisäksi mietin tärkeimpiä kehittämisen kohtia ja arvioin edellisten vastaajien ajatuksia.

Kokosin vastaukseni myös blogitekstiksi. Suurten sanojen ja laajojen käsitteiden ohella yritän tuoda esiin sen, että vaikka puhun luovasta ajattelun taidosta, ydinosaamisen alueista ja tulevaisuuden taidoista, kerron tässä tekstissä erittäin konkreettisesti toteutettavissa olevasta, lukion toimintakulttuurin muutokseen vaikuttavasta, lukiokonseptista.

Millaista osaamista lukion tulee tulevaisuudessa tarjota?

Tulevaisuuden lukion tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuden tulla omaksi itsekseen. Ihmisessä on valtavan suuri potentiaali tehdä totta, kaunista ja hyvää. Tuon koko potentiaalin valjastaminen onnistuu, kun opiskelijan itsetietoisuus, itseohjautuvuus, sosiaalinen tietoisuus, ihmissuhdetaidot, vastuullinen päätöksenteko ja vastuullinen toiminta kehittyvät. Näiden ydintaitojen kehittymistä tukevat luovan ajattelun taidot. Luovan ajattelun taitoja voi harjoittaa kuin mitä tahansa muitakin taitoja. 

Luovan ajattelun taidot voi jakaa kolmeen eri ryhmään: avoimeen ja vastaanottavaan ajatteluun, kuvalliseen ajatteluun ja soveltavaan ajatteluun. Näiden ryhmien alla on yhteensä kymmenen eri luovan ajattelun taitoa (ks. http://luovanajattelunlukio.blogspot.fi/2017/08/). Erasmus+ -projektin ideoijalta, Elaine Holtilta, ilmestyy talvella 2018 kirja aiheesta. 

Kolmevuotisessa kansainvälisessä Acknowledging Creative Thinking Skills Erasmus+ -projektissamme olemme luoneet kaikkiin luovan ajattelun taitojen harjoittamiseen taitotasoasteikon. Osaamme sanallistaa, mitä tarkoittaa esimerkiksi kontemplatiivinen ajattelu tai kolmiulotteinen ajattelu. Osaamme havainnoida luovaa ajattelua ja tehdä oppimistehtäviä, jotka tukevat kymmentä luovan ajattelun taitoa. Osaamme yhdistää oppiaineiden ja luovan ajattelun taitojen opettamisen. Projektin rinnalla on kehitetty myös opettajankoulutus.

Projekti perustuu Euroopan komission asiakirjaan “Making a European area of lifelong learning a reality: communication from the Commission”. Projektimme johtavana ajatuksena on ollut luoda toimintakulttuurin muutokseen menetelmä, joka auttaa opiskelijaa tuomaan oman formaalin oppimisensa lisäksi näkyväksi myös non-formaali ja informaali oppiminen. Luovan ajattelun taitojen opettamiseen kohdentuva opettajankoulutus (20 ECTS) on hyväksytty Tanskan opetusministeriössä ja Etelä-Tanskan yliopistossa osaksi aineenopettajien maisterinkoulutusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkoaivoriihessä pääsee arvioimaan muiden osallistujien vastauksia.

Vastaukset sai laittaa tärkeysjärjestykseen siten, etttä keskelle tuli sijoittaa tärkein asia. Valitsin tärkeimmiksi taidoiksi itsetuntemuksen, tunnetaidot, luovuuden ja rohkeuden.

On vaikeaa miettiä, mikä edellisten vastaajien näkemyksistä on omasta mielestäni tärkein, mikä korostuu tulevaisuudessa ja mitä pitäisi ensisijaisesti kehittää. Laittaisin kaikki keskelle. 

Monet ympyrän asiat voi toteuttaa tukemalla luovan ajattelun taitojen oppimista. Ei olisi yhtään hullumpaa, jos yleissivistys määrittyisi oppimisen ydintaitojen – itsetietoisuuden, itseohjautuvuuden, sosiaalisen tietoisuuden, ihmissuhdetaitojen, vastuullisen päätöksenteon ja vastuullisen toiminnan – kautta. Ydinosaamisen alueet ovat koko opetussuunnitelman kantavia ajatuksia. Näitä taitoja kehittämällä kehittyvät tulevaisuuden taidot: empaattisuus, demokratia ja kunnioittava luontosuhde. Jos oppimisessa olennaista on itseymmärrys - tai itsetuntemus - on syytä olettaa, että ihmiskäsityskin muotoutuu sen kautta, miten ihminen ymmärtää itseään. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on saattaa opiskelijat ymmärtämään itseään ja sitä kautta ihmistä ja ihmisyyttä. Minulle tämä(kin) on sivistystä.

Mitä itsetuntemus on?

Opetuksen ja kasvatuksen tulisi tukea opiskelijan kasvamista kohti vapautta. Kasvatuksen tärkeys näyttäytyy oikeanlaisten kysymysten esittämisen mahdollistamisena ja siinä, että ihminen osaa jättää asioita myös avoimeksi. Kukaan ei näe asioita perusteellisesti ja kukaan ei näe kaikkea. Esimerkiksi dialogin kautta saavutetaan näkökulmia ja etäisyyttä, laaja horisontti, jolloin ihminen oppii näkemään asiat osana laajaa kokonaisuutta. Myös opiskelijoissa on herätettävä kysymisen taitoa, sillä kysymisen taidon oppiminen kehittää mielikuvitusta ja arviointikykyä, kun taas pelkästään vastauksista oppiminen kehittää lähinnä muistia. Itsenäisen arviointikyvyn kehittäminen on kasvatuksen tärkeä ulottuvuus, ja kun itsenäinen arviointikyky kehittyy, ihminen kasvaa kohti vapautta. Oppiminen on ymmärrettävä dialogina, jota harjoittamalla ihminen harjoittelee vapauden saavuttamista.  Kasvatuksessa ja oppimisessa on kyse tahdosta oppia tuntemaan itseään olemalla yhteydessä muihin ihmisiin. Kun opiskelija oppii tuntemaan itseään, hänen käsityksensä omista vahvuuksista ja potentiaalistaan voi toimia vankkana perustana myös tulevaisuuden työelämäratkaisuissa.

 

Miten rohkeus ja luovuus liittyvät toisiinsa?

Sanat luovuus ja innovaatiot liitetään usein yhteen. Rohkeat uskaltavat kokeilla uutta, mutta uuden kokeilemiseen tarvitaan idea. Ideat voivat syntyä, kun ihminen on luova. Luovaksi pitää oppia, sillä innovaatiot eivät synny itsestään. Moderneilla opetusmenetelmillä ei automaattisesti tueta luovuutta ja viedä oppimista eteenpäin. Pitää ymmärtää, mitä luovuus on, miten sitä voi havainnoida ja millä tavalla sitä voi opettaa. Luovuuden opettamiseen meillä on ratkaisu ja opettajankoulutuskin jo olemassa. Ensimmäinen opiskelijaryhmä aloittaa tammikuussa 2018 koulutuksen nimeltä Philosophy and Practice of Integrative Education (ks. http://luovanajattelunlukio.blogspot.fi/2017/07/).

*************************

#uusilukio-keskustelu käy vilkkaana Facebookin Tulevaisuuden lukio - #uusilukio -ryhmässä. Monet keskustelunavaukset liittyvät huoleen lukion tulevaisuudesta, yleissivistyksen kapenemisesta ja laaja-alaisuuden sanahelinästä. Kaikki esitetyt huolet ovat toki aiheellisia, mutta Erasmus+ -projektin myötä olen kuitenkin alkanut luottaa lukion tulevaisuuteen. Kun opettajat oppivat opettamaan luovuutta - tai pikemminkin luomaan tilanteita, joissa luovuus voi tulla näkyväksi - olemme askeleen lähempänä sellaista maailmaa, joka on maailmalle hyväksi.

Toivon kovasti, että tuleva lukiolaki synnyttää luovan ajattelun opettamista tukevia rakenteita. Allekirjoitan kaikki suuret ajatukset, joita verkkoaivoriihessä on jo sanottu. Väitän, että ACTS-projektimme on jo ottanut toimintakulttuurin muutoksessa aimo harppauksen: Meillä on jo käytännön toimet suunniteltu ja yliopistotasoinen opettajankoulutus alkamassa. Voisiko paremmin olla. Luotan uuteen lukioon.  

*********************************

Lähteitä:

- Grondin, J. 2012. Gadamer’s Experience and Theory of Education: Learning that the Other May

Be Right. Teoksessa P. Fairfield (toim.) Education, Dialogue and Hermeneutics. London: Continuum, 5–20. 

- Wiercinski, A. 2012. Hermeneutic Education to Understanding: Self-Education and the

Willingness to Risk Failure. Teoksessa P. Fairfield (toim.) Education, Dialogue and Hermeneutics. London: Continuum, 107–123.