Luovan ajattelun lukio ja korkeakouluvalinnat




Nyt en enempää arvioi suunniteltua ylioppilastutkinnon oppiaineiden ranking-listaa saati sitten puolusta yliopistojen rankkoja pääsykokeita. Sen sijaan toistan toukokuussa 2016 esittämän väitteeni siitä,että ylioppilastutkinnolle voisi ajatella vaihtoehtoa. Jos uudistaa pitää, niin uudistetaan sitten lukion pedagogiikkaa. Ja uudistetaan rohkeasti!

Maailma muuttuu. Tämän päivän lukiolaista odottaa työelämässä itseohjautuvuuden oletus. On pakko tarttua toimeen – ihan itse ja oma-aloitteisesti. Sen takia vielä lukiossakin vuorovaikutustaitojen kehittyminen on äärimmäisen tärkeää. Taidot eivät kehity, jos luokan edessä seisoo puhuva pää. Sen sijaan erilaiset pedagogiset sovellukset, esimerkiksi yhteistoiminnallinen, dialoginen ja käänteinen oppiminen, ovat jo hyviksi todettuja menetelmiä. Pedagogiikkaa pitää kehittää, siis sitä, mitä tapahtuu oppitunneilla. Ensin ei kehitetä oppiainesidonnaista päättökoetta. 

Miksi lukion päättötodistuksessa ei voisi arvioida eri elämänalueille ulottuvia taitoja, kuten vaikka vuorovaikutustaitoja, yhteistoimintakykyä, itseohjautuvuutta, vastuullisen päätöksenteon kykyä jne.?
Mitä jos lukion oppiaineina olisivat itsetietoisuus, itseohjautuvuus, sosiaalinen tietoisuus, vuorovaikutustaidot, vastuullinen päätöksenteko ja vastuullinen toiminta? Mitä jos näitä oppiaineita lähestyttäisiin luovan ajattelun taitojen näkökulmasta nykyisiä eri oppiaineita hyödyntäen.

Liian iso muutos?

Mitä tapahtuisi, jos Suomen kaikki lukiolaiset kieltäytyisivät tekemästä ylioppilaskoetta, mikäli ranking-lista toteutuu? Englannissa on jo esimerkkejä siitä, miten vanhemmat boikotoivat koulujen tasokokeita pitämällä lapset kotona niinä päivinä. En usko, että kaikki lukiolaiset opiskelevat vain ja ainoastaan jatko-opintoja varten. Kyllä fiksut opiskelijat ymmärtävät, että yleissivistys on tärkeää.


Luovan ajattelun lukion käyneellä opiskelijalla koko toisen asteen opintopolku ja siitä tuleva todistus tukevat korkeakoulujen arvoja. (Katso esim. HY:n arvot). Arvot eivät ole vain sanoja, ne ovat loppuun asti vietyä toimintaa. Luovan ajattelun lukio -konseptilla haluamme tukea niin opiskelijaa, korkeakoulujen opiskelijavalintaa ja sivistystyötä kuin yhteiskunnan työelämätarpeita. Oppiaineiden listaaminen tärkeysjärjestykseen ja ylioppilaskokeen hienosäädöt tuntuvat näpertelyltä, joka ennen pitkää rapauttaa koko toisen asteen koulutuksen uskottavuuden. 

Englannissa Luovan ajattelun lukio -diplomin käyttöönotosta yhtenä väylänä korkeakouluopintoihin aletaan keskustella yliopistojen kanssa tulevana vuonna pilotointivaiheen myötä. Mielenkiinnolla seuraan tilannetta ja kerron täälläkin, miten keskustelut etenevät. 

Suomessa lukiouudistuksen myllerryksessä korkeakoulut voisivat miettiä paljon enemmän yksilöllisiä väyliä opintoihin. Palvelumuotoilussa on jo tuttua ajatus siitä, että palvelut yksilöllistyvät tulevaisuudessa radikaalisti. Opiskelijan polku korkeakouluopintoihin on myös yhdenlainen palvelu. Tai ainakin sen pitäisi olla.




Kommentit